Tieto on yksi filosofian perustavanlaatuisimmista käsitteistä, mutta silti yksi vaikeimmin määriteltävissä. Yleisesti voidaan sanoa, että tieto on suhde subjektin (tietävä) ja kohteen (sen, mikä tiedetään) välillä. Mutta tämä määritelmä jättää monia kysymyksiä vastaamatta: millainen suhde subjektin ja kohteen välillä täytyy olla, jotta voimme puhua tiedosta? Mistä tiedämme, onko jokin totta vai tarua? Mikä rooli kokemuksella ja järjellä on tiedossa?
Kautta historian monet filosofit ovat yrittäneet vastata näihin kysymyksiin. Seuraavaksi aiomme nähdä joitain tärkeimmistä tiedon teorioista tärkeimpien kirjoittajien mukaan.
Platon: Tieto on kopio todellisuudesta
Platonille tieto on kopio todellisuudesta. Tämä tarkoittaa, että kun näemme esineen (esimerkiksi omenan), näkemämme on todellisen omenan epätäydellinen kopio. Todellinen omena on muuttumaton ja ikuinen esine, joka on olemassa ideoiden maailmassa. Siksi tieto on vastaavuus epätäydellisen kopion (näkemämme omena) ja todellisen esineen (ikuinen omena) välillä.
Aristoteles: Tieto on totuuden havaitsemista
Aristoteleelle tieto on totuuden havaitsemista. Tämä tarkoittaa, että kun näemme kohteen, teemme sen totuuden havaitsemista. Aristoteles erotti kahden tyyppisen totuuden: tosiasiallisen totuuden (esim. omena on pyöreä) ja muodollisen totuuden (esim. omena on omena). Aristoteleelle tieto vaatii molempia totuuksia: jos havaitsemme vain tosiasiallisen totuuden, meillä on vain mielipide; Jos havaitsemme vain muodollisen totuuden, meillä on vain tuomio. Vain kun havaitsemme molemmat totuudet, voimme puhua tiedosta.
Descartes: Tieto on järjen teko
Descartesille tieto on järjen teko. Tämä tarkoittaa, että kun näemme esineen, se, mitä teemme, käyttää järkeämme päättelemään sen olemassaolosta. Descartesin mukaan järki on erehtymätön, joten jos päättelemme oikein esineen olemassaolon, voimme olla varmoja, että se on olemassa. Descartes kuitenkin ymmärsi, että joskus voimme olla väärässä päätelmissämme. Siksi Descartesilta tieto ei vaadi vain järkeä, vaan myös varmuutta. Voimme olla varmoja jostakin vain, jos päättelemme sen oikein järkemme kautta.
Hume: Tieto on kokemukseen perustuva usko
Humelle tieto on kokemukseen perustuvaa uskoa. Tämä tarkoittaa, että kun näemme esineen, se, mitä teemme, muodostaa siitä uskomuksen kokemuksemme perusteella. Hume ymmärsi, että uskomuksemme eivät aina ole totta, mutta hän väitti, että ne ovat todennäköisempiä, jos ne perustuvat kokemukseemme. Siksi Humelta tieto vaatii paitsi uskoa myös kokemusta. Voimme olla varmoja jostain vain, jos olemme kokeneet sen suoraan.
MÄÄRITELMÄ JA TIEDON TYYPIT
https://www.youtube.com/watch?v=tXM9YKdVtqQ
Käsitteet kirjoittajien mukaan
https://www.youtube.com/watch?v=m-6_ingO1c8
Ketkä kirjoittajat puhuvat tiedosta?
On monia kirjoittajia, jotka keskustelevat tiedon käsitteestä. Joitakin merkittäviä esimerkkejä ovat Platon, Aristoteles, René Descartes ja John Locke. Jokaisella näistä ajattelijoista on erilaisia käsityksiä siitä, mitä tieto on ja miten sitä voidaan hankkia. Esimerkiksi Platon uskoi, että tieto oli jotain, joka voidaan saavuttaa järjen ja mietiskelyn kautta, kun taas Aristoteles ajatteli, että on mahdollista saada tietoa havainnoinnin ja kokemuksen kautta. Descartes väitti tunnetusti, että tieto oli jotain, joka voidaan johtaa selkeistä ja selkeistä ideoista, kun taas Locke uskoi, että se oli jotain, joka voidaan saada aistihavainnon avulla.
Mitä Redalyc-tieto on?
Redalyc on Meksikon osavaltion autonomisen yliopiston ja Latinalaisen Amerikan koulutusviestinnän instituutin tukema digitaalisten asiakirjojen institutionaalisten arkiston verkosto, jonka tavoitteena on helpottaa Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen tieteellisen ja teknisen kirjallisuuden avointa pääsyä.
Mitä on APA-tieto?
APA-tieto on tiedon muoto, joka perustuu pragmatismin filosofiaan. Pragmatismin mukaan tärkeintä on teoillamme ja uskomuksillamme oleva vaikutus, ei niiden objektiivinen totuus. Siksi APA-tieto ei perustu objektiivisen totuuden etsimiseen, vaan tehokkuuden etsimiseen. Pragmatismin kehittivät amerikkalaiset filosofit Charles Sanders Peirce, William James ja John Dewey.
Mikä on Kantin tietoteoria?
Kantin Tiedon teoria on filosofinen teoria, joka selittää kuinka hankimme tietoa. Kantin mukaan ihmiset hankkivat tietoa kokemuksen kautta, mutta he käyttävät myös järkeä aistien kautta saamansa tiedon käsittelemiseen. Kant väittää, että järki on kaiken tiedon perimmäinen lähde. Kant toteaa myös, että tieto on jaettu kahteen tyyppiin: a priori ja posteriori. A priori -tieto on tietoa, joka hankitaan kokemuksesta riippumatta, kun taas a posteriori tieto perustuu kokemukseen.
Mitä on tieto tekijöiden mukaan?
Tieto on tekijöiden mukaan inhimillinen kyky, jonka avulla voimme ymmärtää todellisuutta kokemuksen, tutkimuksen ja pohdinnan kautta. Se on sosiaalinen rakennelma, joka perustuu ajatusten vaihtoon ja yksilöiden väliseen vuoropuheluun. Tieto on tapa ymmärtää ympäröivää maailmaa ja toimia siinä.
Millaista tietoa tekijöiden mukaan on olemassa?
Kirjoittajien mukaan tietoa on kolmenlaisia. Ensimmäinen tiedon tyyppi on hiljainen tieto, joka viittaa tiedon tyyppiin, joka hankitaan kokemuksen ja arkioppimisen kautta. Toinen tiedon tyyppi on eksplisiittinen tieto, joka viittaa tietotyyppiin, joka voidaan ilmaista suullisesti tai kirjallisesti. Kolmas ja viimeinen tiedon tyyppi on proseduuritieto, joka viittaa opetuksen ja koulutuksen kautta hankittavaan tietotyyppiin.
Miten ihminen hankkii tietoa tekijöiden mukaan?
Kirjoittajien mukaan ihminen voi hankkia tietoa eri tavoin. Havainnoinnin, tutkimuksen, kokemuksen ja päättelyn avulla ihmiset voivat oppia ja ymmärtää ympäröivää maailmaa.
Miksi tieto on tekijöiden mielestä tärkeää?
On monia syitä, miksi tieto on tärkeää, eri kirjoittajien mukaan. Jotkut sanovat, että se on tärkeä, koska se auttaa meitä ymmärtämään maailmaa ja paikkaamme siinä. Toiset uskovat, että tieto on valtaa ja että ymmärtäminen enemmän maailmasta antaa meille paremmat mahdollisuudet tehdä siinä myönteisiä muutoksia. Toiset taas sanovat, että tieto on tapa olla yhteydessä muihin ihmisiin ja luoda yhteinen ymmärrys yhteisestä ihmisyydestämme. Oli syy mikä tahansa, ei ole epäilystäkään siitä, että tieto on arvokas osa elämäämme.
