Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan pääsihteeri. Kutsu lähetetään vähintään esityslistasta ja -paikasta, -päivästä ja -ajasta kaikille jäsenille vähintään viiden arkipäivän varoitusajalla. Kiireellisissä tapauksissa kutsu voi olla suullinen, kunhan jäsenten ehdoton enemmistö siihen suostuu jäsenet. Kokouksen puheenjohtajana toimii puheenjohtaja tai hänen poissa ollessaan pääsihteeri Kokouksen kokous voidaan kutsua koolle puolen tunnin kuluttua kutsussa määrätystä ajasta, jos läsnä olevien jäsenten ehdoton enemmistö niin hyväksyy sitoo kaikkia jäseniä, lukuun ottamatta niitä, jotka nimenomaisesti vastustavat sen toteuttamista perustelluista ja asianmukaisesti perustelluista syistä. Kokous on kokonaisuuden suvereeni elin. Siinä tehtävät päätökset edellyttävät jäsenten ehdottoman enemmistön puoltavaa ääntä ollakseen pätevä.
Rukouskokoukset (osa I) – RCCES-työpajat (muusikoille ja viihdyttäjille)
https://www.youtube.com/watch?v=7q4MbyiV1xk
✅ Yleiskokoukset | 5 päävirhettä | Mitä sinun pitäisi tietää
https://www.youtube.com/watch?v=PRWT3xtVmYQ
Kokous on organisaation ylin päättävä elin.
Kokous on organisaation ylin päättävä elin. Siinä keskustellaan ja tehdään päätöksiä tärkeimmistä asioista.
Kokoonpanot voivat olla yleisiä tai erityisiä käyttötarkoituksensa mukaan. Yleiskokoukset ovat sellaisia, joihin osallistuvat kaikki järjestön jäsenet, kun taas ylimääräiset kokoukset ovat sellaisia, joihin osallistuu vain osa jäsenistä sääntöjen mukaisesti.
Kokouksissa sopimukset voidaan tehdä kädennostolla tai suljetulla lippuäänestyksellä valtuuston määräämällä tavalla. Jotta sopimus olisi pätevä, on saatava enemmistö annetuista äänistä.
Kokoonpanot voivat olla yleisiä tai erityisiä.
Vuosittain pidettävät yhtiökokoukset ovat yhtiökokouksia, joissa vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös, asetetaan tavoitteet seuraavalle vuodelle ja valitaan tai vahvistetaan hallituksen jäsenet.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään 20 % osakkeenomistajista sitä vaatii.
Osakkeenomistajat voivat kokouksissa ilmaista mielipiteensä käsitellyistä asioista ja tehdä päätökset yksinkertaisella enemmistöllä, paitsi niissä tapauksissa, joissa laki tai yhtiöjärjestys edellyttää erityistä enemmistöä.
Osallistuakseen kokoukseen osakkeenomistajan tulee olla rekisteröitynä osakasluetteloon vähintään viisi päivää ennen kokousta.
Kokoonpanot voivat olla yleisiä tai erityisiä.
Vuosittain pidettävät yhtiökokoukset ovat yhtiökokouksia, joissa vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös, asetetaan tavoitteet seuraavalle vuodelle ja valitaan tai vahvistetaan hallituksen jäsenet.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään 20 % osakkeenomistajista sitä vaatii.
Osakkeenomistajat voivat kokouksissa ilmaista mielipiteensä käsitellyistä asioista ja tehdä päätökset yksinkertaisella enemmistöllä, paitsi niissä tapauksissa, joissa laki tai yhtiöjärjestys edellyttää erityistä enemmistöä.
Osallistua kokouksiin
Yhdistyksen kokouksiin on osallistumis- ja äänioikeus kaikilla yhdistyksen jäsenillä.
Yhdistyksen kokouksiin on osallistumis- ja äänioikeus kaikilla yhdistyksen jäsenillä. Joissakin tapauksissa jäsenet voivat kuitenkin siirtää äänioikeutensa toiselle henkilölle.
Yleensä yhtiökokoukset pidetään kerran vuodessa, mutta joissain tapauksissa ne voivat olla useamminkin.
Yhdistyksen kokouksissa käsitellään tärkeitä organisaation asioita ja tehdään päätöksiä.
Yleiskokoonpanot voivat olla avoimia tai suljettuja. Avoimissa kokouksissa kuka tahansa voi osallistua ja osallistua. Suljetuissa kokouksissa voivat osallistua vain yhdistyksen jäsenet.
Ylimääräisissä kokouksissa vain osa järjestön jäsenistä on mukana ja voi äänestää.
Ylimääräisessä jäsenkokouksessa vain osa järjestön jäsenistä on mukana ja voi äänestää. Näissä kokouksissa keskustellaan erityisistä aiheista, jotka vaativat jäsenten huomiota. Ylimääräiset kokoukset voivat kutsua koolle järjestön johtohenkilöt tai tietty määrä jäseniä.
Kokoukset voidaan pitää henkilökohtaisesti tai sähköisesti.
Henkilökohtaisissa kokouksissa hallituksen jäsenet ja osakkeenomistajat voivat olla yhteydessä suoraan. Elektroniikkakokoonpanot sen sijaan vaativat erikoisteknologian käyttöä ja voivat olla kalliimpia. Sähköisillä kokouksilla on kuitenkin se etu, että hallituksen jäsenet ja osakkeenomistajat voivat osallistua heidän sijaintistaan riippumatta. Henkilökohtaisissa kokouksissa hallituksen jäsenet ja osakkeenomistajat voivat olla yhteydessä suoraan. Elektroniikkakokoonpanot sen sijaan vaativat erikoisteknologian käyttöä ja voivat olla kalliimpia. Sähköisillä kokouksilla on kuitenkin se etu, että hallituksen jäsenet ja osakkeenomistajat voivat osallistua heidän sijaintistaan riippumatta.
Mitkä ovat Popular Assemblyn ominaisuudet?
Kansankokous on kollegiaalinen elin, joka edustaa kansaa ja jonka päätehtävä on lainsäätäjä. Se koostuu kansalaisista, jotka on valittu demokraattisesti yleisillä, vapailla, tasa-arvoisilla, salaisilla ja säännöllisillä vaaleilla.
Popular Assemblyn ominaisuudet ovat:
- Valittu yleisillä vaaleilla: äänioikeus on kaikilla 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla.
-Vapaa: kansalaiset voivat vapaasti valita, kenet he haluavat edustaa heidän etujaan edustajakokouksessa.
– Tasa-arvoinen: kaikilla kansalaisilla on sama äänioikeus yhteiskuntaluokasta, rodusta tai uskonnosta riippumatta.
-Salainen: äänestys on salainen kansalaisten valinnanvapauden turvaamiseksi.
-Säännöllisesti: vaalit järjestetään määräajoin sen varmistamiseksi, että edustajat valitsevat ihmiset, ei poliittinen eliitti.
Mitkä ovat kokoonpanon elementit?
Kokoonpanoprosessi on tapa tehdä päätöksiä, jotka perustuvat konsensukseen. Tämä tarkoittaa, että kaikki asianosaiset ovat samaa mieltä ehdotuksesta ja tukevat sen toteuttamista. Sitä voidaan käyttää ongelmien ratkaisemiseen, strategioiden suunnitteluun tai yksinkertaisesti tiedon jakamiseen.
Jotta kokoonpano olisi tehokas, on tärkeää, että sinulla on hyvä suunnitelma ja selkeä tavoite. Tarvitset myös sopivan paikan, jossa kaikki osallistujat voivat nähdä ja kuulla toisensa. On tärkeää, että kaikki valtuuston jäsenet tuntevat olevansa mukana ja heillä on mahdollisuus puhua ja ilmaista mielipiteensä.
Kokoonpanossa on useita avainelementtejä:
1. Selkeä tavoite: kokoonpanolla on oltava selkeä ja konkreettinen tarkoitus. Kaikkien osallistujien on oltava yhtä mieltä tavoitteesta ja tiedettävä, mitä he haluavat saavuttaa.
2. Hyvä suunnitelma: ennen kokoonpanoa on tärkeää suunnitella huolellisesti, miten se suoritetaan. Asiat, kuten paikka, aika, kesto ja esityslista, on otettava huomioon.
3. Sopiva paikka: Kokoontumispaikka on tärkeä, jotta kaikki osallistujat voivat nähdä ja kuulla toisensa. Tilan tulee myös olla riittävän suuri, jotta kaikki osallistujat mahtuvat sinne ja jotta he voivat liikkua vapaasti.
4. Osallistuminen: kaikkien kokouksen jäsenten on tunnettava olevansa mukana prosessissa. Heillä on oltava mahdollisuus puhua
Mikä on kokoonpanon tehtävä?
Filed in: Ei luokitusta järjestelmänvalvojan toimesta — Jätä kommentti. Edustajakokous on osuuskunnan ylin toimielin, joka vastaa sen tavoitteiden asettamisesta, resurssien hallinnasta ja yhteisön toimintapolitiikan määrittelemisestä. Se on määräajoin kokoontuva jäsenten kokous, jossa tehdään osuuskunnan elämää koskevia olennaisia päätöksiä. Siinä äänestetään yhtiöjärjestykseen sisällytettävistä muutoksista ja valitaan EKP:n neuvoston jäsenet. EKP:n neuvosto kutsuu varsinaisen jäsenten kokouksen koolle vähintään viisitoista päivää etukäteen itsehallintoalueen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella. Se on pidettävä tilikauden ensimmäisen neljänneksen aikana. Siinä osapuolet päättävät muun muassa osuuskunnan sääntöjen ja sisäisten sääntöjen hyväksymisestä tai muuttamisesta sekä valitsevat EKP:n neuvoston jäsenet. Ylimääräisessä yleiskokouksessa osakkaat ratkaisevat ne asiat, joista ei voi tehdä päätöstä ylimääräisessä yleiskokouksessa. Yleiskokoukset sitovat kaikkia osapuolia, ellei sisäisissä säännöissä tai sosiaalisäännöissä toisin määrätä. Jotta yhtiökokousten päätökset olisivat päteviä, vähintään puolet plus yksi äänioikeutetuista jäsenistä on läsnä, tai jos tämä ei ole mahdollista, heidän on oltava läsnä edustajiensa välityksellä valtuutettujen, joilla on valtuuskirjaan merkitty valtakirja, ei yli kolme kumppania kohden, eivätkä ne edusta yli kymmentä kumppania. Sopimukset hyväksytään
Mitkä ovat kokoonpanon järjestämisen vaiheet?
Vaihe 1: Ennen aloittamista on tärkeää, että kaikki kokouksen jäsenet sopivat kokouksen tarkoituksesta ja tavoitteesta. On myös tärkeää määrittää kokoonpanon muoto. Onko se virallinen vai epävirallinen kokous? Kauanko se kestää? Mikä tulee olemaan päivän järjestys?
Vaihe 2: Kun kokouksen tarkoitus on selvitetty ja yksityiskohdat selvitetty, on tärkeää valita moderaattori tai isäntä ohjaamaan kokousta. Moderaattorin tulee olla joku, joka pystyy ylläpitämään järjestystä ja varmistamaan, että kaikilla on mahdollisuus puhua.
Vaihe 3: Seuraava vaihe on yksityiskohtaisen esityslistan luominen. Esityslistalla tulee olla kaikki kokouksessa käsiteltävät aiheet sekä kullekin aiheelle varattu aika. On myös tärkeää varata aikaa keskustelulle ja keskustelulle.
Vaihe 4: Kun esityslista on valmis, on tärkeää lähettää se kaikille kokouksen jäsenille hyvissä ajoin. Näin jokaisella on aikaa valmistautua tapaamiseen ja tulla esittämään kysymyksiä tai kommentteja.
Vaihe 5: Kokoonpanon aikana on tärkeää pysyä keskittyneenä kokouksen tarkoitukseen. Vain esityslistalla olevista aiheista tulee keskustella ja keskustelua tulee välttää joutumasta sivuraiteille. Jos uusia aiheita ilmaantuu, ne voidaan lisätä tilaukseen
