Kolloidi on aine, joka koostuu hyvin pienistä hiukkasista, joita ei voida nähdä paljaalla silmällä. Nämä hiukkaset suspendoituvat väliaineeseen eivätkä uppoa. Kolloidit ovat erittäin tärkeitä kemiassa, koska monet päivittäin käyttämämme tuotteet ovat kolloideja. Esimerkiksi maito on kolloidi, jossa rasvahiukkaset ovat suspendoituneet veteen. Toinen esimerkki kolloidista on savu, jossa hiilihiukkasia suspendoituu ilmaan.
Ylös Mitä kolloidit ovat? Ominaisuudet – kolloidien tyypit
https://www.youtube.com/watch?v=U67Zo6RDdgM
Erot liuosten, kolloidien, suspensioiden ja hajautettujen järjestelmien välillä?
https://www.youtube.com/watch?v=oDSa1RCCFew
Mikä on kolloidi kemiassa?
Kemiassa kolloidi on aine, jossa on erittäin hienojakoisia hiukkasia, jotka eivät liukene väliaineeseen, jossa ne ovat, ja jotka pysyvät siinä dispergoituneena. Näitä hiukkasia kutsutaan kolloidisiksi tai kolloidisiksi kiteiksi, ja niiden koko on muutamasta atomista muutamaan nanometriin. Tunnetuimpia esimerkkejä kolloideista ovat vedessä oleva sokeri, savu, sumu ja jogurtti.
Mitä kolloidit ovat ja miten ne luokitellaan?
Kolloidit ovat väliaineeseen, yleensä nesteeseen, suspendoituneita hiukkasia. Hiukkaset voivat olla kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia, mutta niiden on erotettava toisistaan yli metrin tuhannesosa (10-6 m), jotta niitä voidaan pitää kolloideina. Tämä tarkoittaa, että ne ovat riittävän suuria, jotta valo ei pääse niiden läpi, mutta tarpeeksi pieniä, jotta niitä ei voi nähdä paljaalla silmällä. Kolloidihiukkaset tunnetaan myös "nanohiukkasina", koska niiden mitat ovat noin yksi nanometri (10-9 m).
Kolloidit luokitellaan hiukkasten koon ja luonteen perusteella. Koon suhteen hiukkaset voivat olla mikroskooppisia tai nanometrisiä. Luonnollisesti hiukkaset voivat olla kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia.
Mistä tietää, onko se kolloidi?
Kolloidiset aineet koostuvat subatomisista tai nanometrisistä hiukkasista, jotka ovat dispergoituneet väliaineeseen eivätkä laskeudu. Kolloidien esiintyminen liuoksessa voidaan havaita sähkökentän avulla. Kolloidiset hiukkaset varautuvat ja liikkuvat siten sähkökentässä. Kolloideja sisältävä liuos tunnetaan elektrogeelinä.
Mitkä ovat kolloidien tyypit?
Kolloidit voidaan luokitella kolmeen pääryhmään: elektrolyyttikolloidit, ei-elektrolyyttikolloidit ja emulsiot. Elektrolyyttikolloidit koostuvat varautuneista hiukkasista, jotka on suspendoitu suolaliuokseen. Näiden kolloidien hiukkaset eivät sitoudu toisiinsa kemiallisesti ja pysyvät suspensiossa hiukkasten varausten välisen sähköstaattisen hylkimisen ansiosta. Ei-elektrolyyttiset kolloidit ovat niitä, joissa hiukkaset pysyvät suspensiossa niiden ja liuottimen välisten kemiallisten vetovoimien vuoksi. Emulsiot ovat erityinen kolloidityyppi, jossa hiukkaset ovat yhden nesteen pisaroita dispergoituneena toiseen nesteeseen, johon ne eivät liukene.
Mikä on kolloidi?
Kolloidi on seos, jossa yksi tai useampi aine on jakautunut tasaisesti toiseen aineeseen.
Miten kolloidi tuotetaan?
Kolloidin valmistamiseksi tarvitset ainetta, joka liukenee toiseen nestemäiseen aineeseen muodostaen seoksen. Tämä seos tunnetaan liuoksena. Ainetta, joka liukenee, kutsutaan liuottimeksi ja liukenevaa ainetta kutsutaan liuenneeksi aineeksi.
Mitkä ovat kolloidien ominaisuudet?
Kolloidit ovat aineita, jotka ovat kiinteässä ja nestemäisessä tilassa. Ne voivat olla kaasumaisia, nestemäisiä tai kiinteitä, mutta ne ovat suspendoituneita väliaineeseen, eikä niitä voida erottaa mekaanisin keinoin. Kolloidien ominaisuudet riippuvat hiukkasten ja väliaineen välisistä vuorovaikutuksista.
Mitkä ovat kolloidien käytännön sovellukset?
Kolloidit ovat erittäin hyödyllisiä monissa käytännön sovelluksissa. Lääketieteessä niitä käytetään lääkkeiden kuljettamiseen ihon ja limakalvojen läpi. Kolloideja käytetään myös kosmeettisissa ja kauneudenhoitotuotteissa, koska ne voivat parantaa ihon ja hiusten ulkonäköä. Teollisuudessa kolloideja käytetään usein voitelu- ja tiivisteaineina. Niitä käytetään myös maalien, musteiden ja paperin valmistuksessa. Kolloidit ovat hyödyllisiä maataloudessa, koska ne voivat auttaa säilyttämään ravinteita ja vettä maaperässä.
